Olemme vapaaehtoistyötä organisoiva, aktiivinen ja monipuolinen toimintakeskus Keravalla. Toimimme tänä päivänä monena, kuten asiantuntijana, tiedonvälittäjänä, kulttuuriareenana, ajankohtaisasioiden keskustelupaikkana ja ennen muuta yhteisöllisyyden ylläpitäjänä.
Vapaaehtoisen hyvinvointityön keskus, tuttavallisemmin Talkoorengas on toiminut Keravalla jo vuodesta 1991. Meidät tunnetaan paikkana, joka perinteisesti tarjoaa mahdollisuuden monipuolisesti osallistua vapaaehtoistyöhön, sekä paikkana, josta saa apua ja tukea. Toimintamme koostuu pääasiassa vapaaehtoisista ja heidän halustaan auttaa sekä olla mukana toiminnassa, jonka juuri he itse kokevat tärkeäksi. Meitä on tänä päivänä jo noin 300 hyväntekijää eri toiminnoissa. Voit lukea lisää vapaaehtoistyömme eri muodoista klikkaamalla tästä!
Kolmas sektori haluaa kantaa huolta ja hoitaa osuutensa hyvinvoinnin tukemiseksi ja parantamiseksi. Järjestöt ja yhdistykset mielletäänkin tänäpäivänä jo yhteiskunnan tukipilareiksi. Järjestöjen huipputuote on olla olemassa, tarjota ehtymätöntä tukea, apua, vertaistukea ja välittää hiljaista tietoa, ylläpitää ja kehittää matalankynnyksen paikkoja, joissa tarjotaan ihmisille tekemistä ja mahdollisuuksia auttaa toisiaan, ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Vapaaehtoistoiminta on osa mielekästä ja arvokasta elämää. Ammattihenkilökunnan vierellä toimivat vapaaehtoiset laajentavat ikäihmisten elämänpiiriä, tuovat arkeen sisältöä ja parhaimmillaan elävöittävät työyhteisöjä.
Meillä Vapaaehtoisen hyvinvointityön keskuksella on tällainen huipputuote hallussa, tervetuloa tutustumaan!
Toiminnanjohtaja
On toimintakeskuksemme kattonimi, jonka alla toimii vapaaehtoistyötä organisoiva Talkoorengas ja Hyvinvointityötä järjestävä Hyvinvointiakatemia.
Esimerkkejä Talkoorenkaan toiminnasta ovat mm. sairaalavapaahtoiset, avunvälitys ja kirjastoystävät.
Hyvinvointiakatemia järjestää kaikille avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia sekä erilaista harrastustoimintaa vauvasta vaariin.
Lähde ry. on yhdistyksen virallinen nimi ja hallinnoi Lähde ry:n hallituksen kautta yhdistyksen toimintaa.
Talkoorenkaan ja Kaisankammarin idea syntyi vuoden 1990 alussa kun Keravan seurakunnan palvelulautakunta asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli ottaa yhteyttä Keravan kaupungin sosiaali- ja terveystoimeen sekä sopiviin ja yhteistyöhaluisiin järjestöihin suunnittelemaan vanhusten vapaaehtoista toimintaa. Jäseniksi työryhmään tulivat Kirsti Helenius, Irma Isotupa ja Sulo Aho.
Vanhustenviikolla lokakuun alussa 1991 työryhmässä päätettiin mennä viikon päivittäistapahtumiin Aleksintorille mainostamaan siellä vapaaehtoistoiminnan ideaa ja keräämään listaa mukaan tulevista asiasta kiinnostuneista henkilöistä. Järjestäjien luvalla saatiin pöytä ja puheenvuoro päivittäisissä tapahtumissa. Pöydällä oli kyltti: "Laman torjuntapiste". Lamakausi kun oli juuri alkanut ja moni oli jo menettänyt yllättäen työpaikkansa. Listaamme kertyi tuolla viikolla yli 50 nimeä. Tästä lokakuun alusta olemme lähteneet laskemaan Talkoorenkaan syntymäpäiviä.
Ensimmäiseksi kokouspaikaksi saatiin vanhainkoti Hopeahovin kellaritilasta kerhohuone, jonne muutama kymmenen henkeä mahtui. Aloitettiin toimintaidean kehittely kysellen mukaan tulleiden ihmisten mielipiteitä. Toiminnalle annettiin työnimeksi Talkoorengas. Tavoitteena oli mummon kammarin tapaisen kohtauspaikan saaminen, mutta jo sitä ennen nähtiin tärkeäksi aloittaa auttamistoiminta vanhusten ja vammaisten parissa, koska jokaisen tuttavapiirissä oli apua tarvitsevia henkilöitä. Kirsti alkoi pyörittää kotoaan käsin avunvälityspäivystystä. Kontakteina syntyi pienimuotoista auttamistoimintaa: saattoapua, kävelyseuraa, lukija-apua, kirjastoystävätoimintaa, korjauspalvelua yms.
Toimintatilojen saamiseksi käännyttiin Keravan kaupunginhallituksen puoleen, joka osoittikin keväällä 1992 Aleksintorin ostoskeskuksesta noin 70 neliön tilat, kaksi liikehuonetta, joista pienempään sijoitettiin avunvälityksen toimisto ja isompaan ikioma "mummonkammarimme", joka nimikilpailun perusteella ristittiin Kaisankammariksi. Tilojen avajaisia vietettiin 28.4. 1992.
Keravan vanhusten palvelukotisäätiöllä oli tuohon aikaan suunnitteilla uuden palvelukeskuksen rakentaminen ja kaupungin taholla suunniteltiin Talkoorenkaan toiminta siirtyväksi sinne. Viertolan palvelukeskus avattiinkin helmikuussa 1993 jolloin Talkoorenkaan toiminta siirrettiin kokonaisuudessaan sinne. Toiminta laajeni ja kehittyi. Vanhus- ja vammaistyöhön tuli lisää vapaaehtoisia, joiden luku oli v. 1993 jo noin 240.
Yhteistyössä SPR:n ja seurakunnan diakoniatyön sekä terveyskeskuksen ja Hopeahovin vanhainkodin kanssa alettiin kouluttaa sairaalavapaaehtoisia ja saattohoitotyöhön osallistuvia. Nämä toiminnot jatkuvat edelleen.
Viertolan palvelukeskuksen tilat tulivat ennen pitkää ahtaiksi nekin ja Talkoorengasta kehotettiin etsimään uusia tiloja laajenevalle toiminnalleen. Siihen tarvittiin rahoitusta. Varojen hankkimiseksi taas tarvittiin juridinen henkilö, yhdistys. Niinpä v. 1994 perustettiin Talkoorenkaalle tukiyhdistys, joka sääntöjä rekisteröidessä sai nimen Lähde ry. Yhdistystä perustamassa oli Kirsti Heleniuksen (nyk. Aaltio) ja Sulo Ahon lisäksi Oili Aho (nyk. Räsänen), Erkki Holmas, Hilkka Linkosuonio ja Tapio Tähtinen. Tämä ryhmä muodosti aluksi myös yhdistyksen hallituksen. Lähde ry:n puheenjohtajana toimi vv, 1994 – 2006 Sulo Aho ja sen jälkeen Markku Holopainen.
Vapaaehtoisena toiminnanjohtajana toimi alusta lähtien Kirsti Aaltio aina vuoteen 2001 saakka toteuttaen 20 vuoden päähän asettamamme tavoitteet 10 vuodessa.
Kun yhdistys oli saatu rekisteröidyksi keväällä 1995, alettiin miettiä ratkaisua tilakysymykseen. Ratkaisu löytyi, kun Savion Kirjapaino Oy oli ostanut Aleksis Kiven tie 19:ssä sijaitsevan entisen Keski-Uusimaan painotalon, mutta tarvitsi siitä omaan käyttöönsä vain uudemman osan. Talon vanha kaksikerroksinen osa oli siis vuokrattavana. Aloitettiin neuvottelut ja pantiin investointiavustusanomukset Raha-automaatti -yhdistykselle ja kaupungille tarpeellisten korjaus ja muutostöiden suorittamiseksi. Samoin haettiin RAY:lta vielä projektisuunnitelman mukaisesti projektiavustusta toimintaa varten.
Saimme rahat vv. 1996-1998. Vuokrasopimus tehtiin jo v. 1996 puolella mutta Talkoorengas muutti talon yhteen huoneeseen jo syksyllä 1995. Muissa tiloissa käynnistettiin yli miljoona markkaa maksanut remontti. RAY avusti sitä 70 prosenttisesti ja kaupunki 30 prosentilla. Avustuksen saaminen edellytti 15 vuoden vuokrasopimusta. Alakerta tuli kuntoon 1996 lopulla. Kaisankammari avattiin ja Sininen Sali kokoontumistiloiksi. Seuraavana vuonna valmistui yläkerta eli Satupajan tilat, kerhohuoneet ja toimistotiloja. Myöhemmin saatiin vielä vammaishissi ja pyörätuoliluiska.
Olimme jo Viertolassa toimiessamme alkaneet puhua vapaaehtoisesta hyvinvointityöstä, jonka lonkeroiden tulisi levitä kaikkialle. Uusi toimitila nimitettiin siis Vapaaehtoisen hyvinvointityön keskukseksi. Tammikuussa 1997 Tasavallan presidentti ja rouva Ahtisaari vierailivat Keski-Uudenmaan maakuntavierailullaan keskuksessamme. He lupautuivat myös toimintakeskuksen ja siellä tehtävän työn kummeiksi.
Omiin toimitiloihin päästyä ja vuoden 1996 toimintasuunnitelmaa laadittaessa lähdettiin suunnittelemaan laajaa Talkoorenkaan kehittämisprojektia, joka sisälsi kaikkiaan 23 eri kehittämishanketta, kuten avunvälityskeskus, sairaalavapaaehtoistoiminta, saattohoitotyö, kirjastoystävätoiminta, koululaisprojekti, Kaisankammari, kansainvälinen ja maahanmuuttajatyö, kehitysvammatyö, asennekasvatus jne. vain osan mainitakseni. Projektia suunniteltiin viisivuotiseksi eli 1996-2000.
Rahoitusta haettiin Raha-automaattivaroista ja saatiinkin lupaus ainakin 3-vuotisesta tuesta. Tuo tuki muuttui sittemmin projektin jälkeen toiminta-avustukseksi, jolla pystymme maksamaan toimitilojen vuokran ja toiminnanjohtajan palkan.
Kymmenvuotisen toimintansa jatkuessa Talkoorengas sai v. 2001 ensimmäisen palkatun toiminnanjohtajan, Irmeli Rajalan (tj. vuosina 2001-2004), keskuksen toimintojen vetäjäksi. Vuodesta 2005 alkaen toiminnanjohtajana toimii Tarja Orlow.