Toimitus suosittelee

 

Tuorein tekstikooste löytyy  “100 -vuotiaalle Suomelle” -kategoriasta. Kannattaa mennä tutustumaan!:

Onnea 100-vuotiaalle Suomelle!


Tarinatalo Tuuttiin on aloitusvaiheessa poimittu näytteeksi kirjoituksia periaatteella ”jokaiselta jotakin”. Mukana ei siis ole läheskään kaikki kirjoittajaryhmän tuottamat kertomukset ja muut tekstit.

Tuutissa julkaistut kirjoitukset ovat kaikki omalla tavallaan erityisiä, tärkeitä ja kiinnostavia. Huolimatta siitä, että tietyt kirjoittajat onnistuvat tuomaan kertomustensa sisällön ja muodon esille paremmin, kuin moni toinen.

Mutta kirjoittajaryhmässä on huomattu, miten aktiivinen kirjoittaminen myös kehittää tekijänsä luovuutta ja kykyä. Eli harjoitus auttaa ja itsensä haastaminen vie aina eteenpäin.

Jotta lukijan olisi helpompi löytää itseään kiinnostavia aiheita, niin toimitus poimii Tuutin sisällöstä aina muutamia kerrallaan esille nyt ja jatkossa.

Nyt kesäkuussa 2017 suosittelemme esim. näihin tutustumista:

– Sukupolveni tarinoita-sarjasta Seija Kajavan ”Lapsuuteni Vallila 1946-1952” on lähes mestarillinen kuvaus lapsuuden kodin lähiympäristöstä sekä ihmisistä siellä. Pienen tytön näkökulman lisäksi kertomus on samalla kiehtova ja elävä zoomaus aikakauden kulttuurihistoriaan.

– Myös nimimerkki PV:n ”Lapsuuteni kotikylä” sarjasta Talot ja tarinat on oiva esimerkki ja monipuolinen kuvaus maaseudulla syntyneen kokemuksista ja tekemisistä. Poikien harrastukset, seikkailut luonto-ympäristössä, kodin elinkeinojen tuottamiseen osallistuminen mm.

– Sukupolveni tarinoita -sarjaan liittyy myös Käännekohtia-teema. Lilja Puron ”Se päivä muutti elämäni” on riipaiseva tragedia lapsuudenkodin perhettä kohdanneesta rikoksesta ja onnettomuudesta. Sisältää kyllä paljon positiivistakin, esim lämpimän kuvauksen tuotantoeläinten hoidosta, josta välittyy kiintymys ja huolenpito.

– Jos haluatte lukea kantaa ottavia, kirpeitä ja samalla hauskojakin tekstejä, niin kannattaa tutustua Seija Kajavan pakinoihin. Hänellä on kyllä sanankäänteet hallussaan, kun kuvailee ja analysoi terävästi havaintojaan seniorien asemasta ja muista ilmiöistä nykyajassa. Näkökulmia värittää terve kriittisyys ja usein lempeän sarkasmin äänenpainot esimerkiksi näissä: Päivätanssit, Vanhukset – ongelmajätettäkö? Sekä minkälaista performanssia voi kohdata lähijunissa.

– Lähes mestarillisina voidaan pitää myös Juhani Niirasen runoja. Joukossamme on toki muitakin hyviä runoilijoita, joista kerrotaan myöhemmin. Jussin ”Mietteitä vuosilta 2005-2012” on julkaisuvalmis kooste, jota tekijä ei kuitenkaan halua julkaista kirjana – ainakaan toistaiseksi! Siihen sisältyy useita aihepiirejä vuoden kierrosta pubilauluihin, elämän korttipelistä kalevalatyylin riimittelyihin esimerkiksi merkkipäiväonnitteluissa. Runot koskettavat ja niiden muoto on loppuun saakka mietitty. Useat niistä ’sydänverellä’ kirjoitettuja tekijänsä mukaan, joka taitaa myös sarkastisen otteen.

– Terttu Janssonin ”Huastelu Lienalle” on onnittelukirje aidolla Karjalan murteella ja karjalaisella huumorilla. Kannattaa tutustua sillä Tuutti suosii jatkossakin eri murteilla kirjoitettuja.

Takaisin etusivulle