Kirje menneisyyteen: Hei sinä isomummini vuodelta 2018!

Ullakolla olevasta arkusta löysin tänään sinun vanhoja tavaroitasi. Kuinka lieneekin säilynyt melkein 100 vuotta monia mielenkiintoisia esineitä. Erityisesti innostuin löytämästäni pienestä vihkosesta, johon olit kirjoittanut käsin. Myös kirjasesta, jonka olit tehnyt koneella, ilmeisesti ensimmäisellä tietokoneellasi. Kerrot niissä mitä olet tehnyt ja ajatellut silloin kauan sitten. Luin päiväkirjaasi ja ihmettelin sinun päivittäisiä töitäsi, joista olit kirjoittanut. … Jatka artikkeliin Kirje menneisyyteen: Hei sinä isomummini vuodelta 2018!

Onnen siruja arkipäivässä

Mitä onnellisuus oikein on? Useat runoilijat etsivät sitä, joku vielä löytääkin. ”Onhan tuota onnea minulla” sanoo Matti Rossi. ”Kell` onni on, se onnen kätkeköön” käskee Eino Leino. Olen sitä mieltä, että ei mitään ’suurta onnea’ olekaan, pienistä sirusista on kerättävä. Pitkän sateisen ja harmaan viikon jälkeen heräänkin auringon paisteeseen. Mieli on kevyt ja olo onnellinen. … Jatka artikkeliin Onnen siruja arkipäivässä

Kolme sadan sanan novellia

Seija Kajava: Pommisuoja Makaan hetekalla. Kaukaa kuuluu lentokoneen ääntä, sitten jysähdyksiä. Tunnen kuinka minut kääritään hätäisesti vilttiin ja nostetaan syliin. En tiedä onko se äiti vai joku muu, mutta vauhdilla mennään rappuja alas. Pommisuojassa kurkistan viltin raosta ja näen katosta roikkuvan himmeän lampun. Ihmisiä istuu vastakkaisella penkillä.  Kukaan ei puhu mitään….odotetaan ja kuulostellaan vain. Tunnelma … Jatka artikkeliin Kolme sadan sanan novellia

Pienen tytön muistoja sotien ajoilta

Tämän koskettavan, runomuotoisen kertomuksen kirjoitti pari vuotta sitten lausunnan harrastaja Raili Eronen ja se perustuu omakohtaiseen kokemukseen. Tämä tyttö oli onnekas, koska usean ikävän, pelon ja ahdistuksen jälkeen perheen isä palasi elävänä viimeisen sodan päätyttyä lopullisesti kotiin. Eronen on syntyisin Karjalasta ja toimii nykyisin Keravan Lausujat Ry:n puheenjohtajana. Hän on ollut mukana myös Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmässä … Jatka artikkeliin Pienen tytön muistoja sotien ajoilta

Perinnönjako

  Kaksi pientä tyttöä puuhasi mummin taloustavaralaatikon luona. Pienet kädet etsivät siellä olevia tavaroita. Onhan siellä kaikenlaista, lusikoita monta kokoa, veitsiä, haarukoita, kauhoja ja paistinlastoja. -Mummi, mikä tämä on? Viisivuotias kysyy kädessään vanhat sokeripihdit, sellaiset kotkankynnen malliset. -Ne ovat vanhat sokeripihdit. -Mitä näillä tehdään? -Niillä otetaan astiasta sokeripala ja laitetaan se kahvikuppiin. Viisivuotias heiluttelee pihtejä … Jatka artikkeliin Perinnönjako

Kun herkkupaketti pula-aikana saatiin

Sota oli loppunut, mutta monia tarvikkeita sai vielä ostaa vain korteilla. Mutta karkkeja, hedelmiä ja suklaata ei ollut saatavissa mistään – ei siis edes kortilla. Serkkuni oli kesätöissä lukio- aikanaan Ruotsissa ja lähetti sieltä koko perheemme suureksi yllätykseksi meille paketin. Äiti kävi sen hakemassa postitoimistosta. Me kaikki kolme lasta keräännyimme paketin ympärille katsomaan, mitä sieltä … Jatka artikkeliin Kun herkkupaketti pula-aikana saatiin

5 -vuotiaan Matin tapaturma

Minun lapsuuteni leikkikaveri oli naapurin Matti. Hän asui puolen kilometrin päässä kodistani. Olimme Matin kanssa melkein samanikäisiä , minä olin vain kuukauden vanhempi. Lähellä ei ollut muita saman ikäisiä, joten olimme aina yhdessä siitä asti, kun Matti osasi kävellä meille. Matin äiti oli meillä usein auttelemassa töissä poika mukanaan. Niinpä eräänä keväisenä päivänä molemmat tulivat … Jatka artikkeliin 5 -vuotiaan Matin tapaturma

Timanttisormus

Ystäväni näytti rakastetultaan saamaansa timanttisormusta. Olihan se kaunis! Tavallinen kevätpäivä sinun kanssasi yhdessä mökillä. Laitoimme kasvimaata, istutimme perunaa, kokkasimme grillissä ruokaa, otimme aurinkoa kalliolla, ja katsoimme auringon laskua järvellä veneessä. En vaihtaisi tätä päivää minkäänlaiseen timanttisormukseen. Raili Eronen

Iltatunnelma

Jos osaisin maalata, pehmeällä siveltimellä tekisin tämän utuisen maiseman sinisen hämärän. Jos osaisin kirjoittaa tuhansin kaunein sanoin kuvaisin tämän sanomattoman hiljaisuuden, tyynen järven rauhallisuuden. Mutta minä en ole maalari enkä osaa sanojani oikein sovittaa, tyydyn vain istumaan tämän hiljaisuuden keskellä. ja mielessäni kiittämään että saan olla tässä ja nyt ihan hiljaa tämän luonnon hiljaisuuden keskellä. … Jatka artikkeliin Iltatunnelma