Yleinen sauna – yksi mielipaikka Sturenkadulla -lapsuuteni muistoja 1950-luvun Vallilasta

Lauantaisin oli tapana käydä saunassa, koska asunnossamme ei ollut kylpyhuonetta eikä edes sisävessaa. Isoon laukkuun pakattiin pyyhkeet, mäntysuopaa, juuriharja, puhtaat alushousut ja aluspaita. Sturenkadun sauna oli meidän perheen suosiossa. Sinne oli matkaa noin kilometri. Saunan kassalta ostettiin vihta ja maksettiin saunamaksu. Pukuhuoneessa oli pieniä kaappeja, mutta useimmat jättivät vaatteensa naulakoihin. Luotettiin vielä silloin ihmisten rehellisyyteen, … Jatka artikkeliin Yleinen sauna – yksi mielipaikka Sturenkadulla -lapsuuteni muistoja 1950-luvun Vallilasta

Ruokamatka lapsuuteni Vallilaan – muistoja 50-luvulta

Siihen aikaan kaikki tehtiin alusta loppuun itse, kun ei muuta vaihtoehtoa ollut. Äiti ja isä olivat iloisia valmistaessaan ruokia perheelleen. Olivathan he sodan ja nälän kokeneita ja arvostus ruokaa ja kaikkea mikä liittyi syömiseen oli tärkeää ja arvokasta. En muista kuulleeni äitini suusta koskaan ”voi, taas pitää laittaa ruokaa”. Ainoa ongelma oli keksiä ruokia, joihin … Jatka artikkeliin Ruokamatka lapsuuteni Vallilaan – muistoja 50-luvulta

Voivuori

50 – luvulla syntyneen Lilja Puron vanhemmat toimivat maataloustuottajina Etelä-Suomessa. Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa sisarustensa kanssa maatilalla talon töihin osallistuen. Voin ylituotannon aikoihin 60-luvulla hän oli noin kymmenvuotias. Voivuori ja sen purku Avolavainen meijeriauto kävi joka päivä hakemassa kaksi maitotonkaa kotoani. Toinen oli 50 litran ja toinen 40 litran alumiininen astia. Autonkuljettaja nappasi kahvoista … Jatka artikkeliin Voivuori

Pienen tytön muistoja sotien ajoilta

Tämän koskettavan, runomuotoisen kertomuksen kirjoitti pari vuotta sitten lausunnan harrastaja Raili Eronen ja se perustuu omakohtaiseen kokemukseen. Tämä tyttö oli onnekas, koska usean ikävän, pelon ja ahdistuksen jälkeen perheen isä palasi elävänä viimeisen sodan päätyttyä lopullisesti kotiin. Eronen on syntyisin Karjalasta ja toimii nykyisin Keravan Lausujat Ry:n puheenjohtajana. Hän on ollut mukana myös Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmässä … Jatka artikkeliin Pienen tytön muistoja sotien ajoilta

Sotilaan lapsena

Tämän novellin Seija Kajava kirjoitti Suomen Maakuntakirjailijoiden järjestämään Suomen juhlavuoden kilpailuun, jossa haettiin kokemuksia millaista oli elää sodista palanneiden isien lapsina. Kilpailu on vielä kesken ja tarinoista valittu kirja julkaistaan vasta ensi vuoden puolella yllättävän runsaan osanoton vuoksi (200 tekstiä).  Kaikki kilpailuun lähetetyt kertomukset menevät kuitenkin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran keräysarkistoon.   Onko tuo laiha, kiltti … Jatka artikkeliin Sotilaan lapsena

Pelkäsin

Lapsuuteni perhe oli lestadiolainen. Äitini oli saanut vanhoillislestadiolaisen kasvatuksen, hänen suvussaan oli kuuluisia saarnamiehiä. Siinä hengessä meitä kasvatettiin. Joka kerran, kun naapurikylän kansakoululla pidettiin seurat, me menimme sanankuuloon. Opettajien mielipiteitä koulun käytöstä ei edes kyselty, olihan äitini isä lahjoittanut tontin koulua varten ja johtokunta oli täysin lestadiolainen. Saarnamiehiä oli yleensä kaksi tai kolme. Yksi puhui … Jatka artikkeliin Pelkäsin

Koulumuistoja

Vallilankoulu oli sodan jälkeen niin täynnä lapsia, että oli käytävä kahdessa vuorossa koulua. Elämä oli selviytymistä päivästä toiseen. Opettajat olivat tiukanlaisia eikä minkäänlainen vastarinta tullut kysymykseenkään. Luokassa vallitsi kuri ja järjestys. Välitunnilla juostiin ja riehuttiin. Pojat ja tytöt olivat vielä omissa porukoissaan. Olin pieni ja vikkelä ja väistelin isompia ja vahvempia. Sen olin oppinut jo … Jatka artikkeliin Koulumuistoja

Kun herkkupaketti pula-aikana saatiin

Sota oli loppunut, mutta monia tarvikkeita sai vielä ostaa vain korteilla. Mutta karkkeja, hedelmiä ja suklaata ei ollut saatavissa mistään – ei siis edes kortilla. Serkkuni oli kesätöissä lukio- aikanaan Ruotsissa ja lähetti sieltä koko perheemme suureksi yllätykseksi meille paketin. Äiti kävi sen hakemassa postitoimistosta. Me kaikki kolme lasta keräännyimme paketin ympärille katsomaan, mitä sieltä … Jatka artikkeliin Kun herkkupaketti pula-aikana saatiin

5 -vuotiaan Matin tapaturma

Minun lapsuuteni leikkikaveri oli naapurin Matti. Hän asui puolen kilometrin päässä kodistani. Olimme Matin kanssa melkein samanikäisiä , minä olin vain kuukauden vanhempi. Lähellä ei ollut muita saman ikäisiä, joten olimme aina yhdessä siitä asti, kun Matti osasi kävellä meille. Matin äiti oli meillä usein auttelemassa töissä poika mukanaan. Niinpä eräänä keväisenä päivänä molemmat tulivat … Jatka artikkeliin 5 -vuotiaan Matin tapaturma

Neljä pientä tarinaa lapsuudestani

Olympialaiskesä Kesä vuonna 1952. Nukuimme veljeni kanssa isämme rakentamassa leikkimökissä riippakoivun alla, vaikka aloimme olla sen pieneen tilaan liian isokokoisia. Siellä uni tuli heti, kun tuuli ja oksat hivelivät kattoa. Eräänä aamuna aikaisin, kun isä lähti heinäpellolle, niin hän vippasi mennessään rautakangilla mökkiä. Se heilahti niin, että meinasimme pudota sängyistä. Sanoin veljelle ”Isä on ihan … Jatka artikkeliin Neljä pientä tarinaa lapsuudestani