Taito jonka olisin halunnut oppia

Kun kävin kansakoulua, pyysin opettajalta voisinko tulla koululle opettelemaan harmonin soittoa. Sain luvan ja monena iltana yritin saada harmonista haluamiani ääniä. Jospa minulla vain olisi ollut opettaja! Mutta kouluni opettaja oli epäpätevä eikä osannut soittaa itsekään. Jotain hän sentään osasi neuvoa. Keskikoulun aikaan sain joitakin pianotunteja, mutta minulla ei ollut paikkaa missä harjoitella. Joten sekin … Jatka artikkeliin Taito jonka olisin halunnut oppia

”Anteeksi kun synnyin ihmiseksi”

– ajatuksia anteeksi pyytämisestä ja anteeksi antamisesta Ensimmäinen muistikuvani anteeksi anomisesta liittyy sokeripalojen nappaamiseen noin seitsenvuotiaana. Äiti huomasi, että laatikolla oli käyty omin luvin. Hän suuttui ja sanoi; varkaita ja valehtelijoita en siedä. Hän nappasi isän partaveitsen hiomaremmin seinältä ja alkoi hutkia sillä kinttujani. Aina lyöntien välissä hän sanoi käskevästi ”pyydä anteeksi”. Minunko pitää pyytää … Jatka artikkeliin ”Anteeksi kun synnyin ihmiseksi”

Montgomeryn unohtumaton Sininen linna

Voiko kirjaan rakastua? Kyllä voi. Se tapahtui joskus 80-luvulla. Sain käsiini Lucy Maud Montgomeryn kirjan Sininen linna. Kun olin lukenut sen kerran, halusin lukea sen uudelleen, mutta pahaksi onneksi en muistanut kirjailijan nimeä enkä edes kirjan nimeä. Myyrmäen kirjastossa oli nuori naisvirkailija. Kerroin hänelle kirjan tarinaa ja hänpä löysikin teoksen kertomani perusteella. Tulin niin iloiseksi, … Jatka artikkeliin Montgomeryn unohtumaton Sininen linna

Kirje menneisyyteen: Hei sinä isomummini vuodelta 2018!

Ullakolla olevasta arkusta löysin tänään sinun vanhoja tavaroitasi. Kuinka lieneekin säilynyt melkein 100 vuotta monia mielenkiintoisia esineitä. Erityisesti innostuin löytämästäni pienestä vihkosesta, johon olit kirjoittanut käsin. Myös kirjasesta, jonka olit tehnyt koneella, ilmeisesti ensimmäisellä tietokoneellasi. Kerrot niissä mitä olet tehnyt ja ajatellut silloin kauan sitten. Luin päiväkirjaasi ja ihmettelin sinun päivittäisiä töitäsi, joista olit kirjoittanut. … Jatka artikkeliin Kirje menneisyyteen: Hei sinä isomummini vuodelta 2018!

Onnen siruja arkipäivässä

Mitä onnellisuus oikein on? Useat runoilijat etsivät sitä, joku vielä löytääkin. ”Onhan tuota onnea minulla” sanoo Matti Rossi. ”Kell` onni on, se onnen kätkeköön” käskee Eino Leino. Olen sitä mieltä, että ei mitään ’suurta onnea’ olekaan, pienistä sirusista on kerättävä. Pitkän sateisen ja harmaan viikon jälkeen heräänkin auringon paisteeseen. Mieli on kevyt ja olo onnellinen. … Jatka artikkeliin Onnen siruja arkipäivässä

Syntymäpäivänä 2118

Meillä oli tänään tasavuosien päivät vaimoni kanssa. Hänelle tuli sata ja minulle kahdeksankymmentä täyteen. Perheen kesken pidettiin pienimuotoinen juhla. Siihen osallistui 300 henkeä, toisin sanoen kaikki sukuun kuuluvat, joita asia kiinnosti.   Meitä oli paikalla kahdeksan, isovanhemmat ja myös tasavuosia täyttävät lapsemme. Kaukaisimmat vieraat olivat kuumatkalla, loput kotonaan eri puolilla maailmaa. Osa joutui osallistumaan yölläkin, … Jatka artikkeliin Syntymäpäivänä 2118

Vanhukset – ongelmajätettäkö?

Luin Velma Wallisin kirjan, joka kertoo kahdesta vanhasta intiaaninaisesta. Legendan mukaan heimo oli kärsinyt nälkää, saaliseläimet olivat kadonneet kovan pakkasen myötä. Heimopäällikkö päätti silloin, että kaksi vanhinta naista jätetään jälkeen lumihankeen kuolemaan. Kukaan ei voinut vastustaa päällikön päätöstä, sellainen oli tapa silloin kauan sitten. Tarina kertoo kuinka nämä kaksi vanhaa naista eivät alistuneet kohtaloonsa, vaan … Jatka artikkeliin Vanhukset – ongelmajätettäkö?

K-N-H-R-Z-junat – kuin performanssia ja friikkisirkusta

Olen asunut viimeiset 15 vuotta Keravalla ja käyttänyt paljon paikallisjunia. En oikein muista missä vaiheessa levottomuudet alkoivat. Junamatkoista tuli koettelemuksia. En halua muuta kuin istua rauhassa ja siirtyä nopeasti Helsinkiin päin. Nykyään isokokoiset vartijat kävelevät pareittain pitkin käytäviä, bodatut reidet levällään, lanteilla keikkuu kaikenlaista lamauttajaa ym. lähitaisteluasetta. Kertaakaan en ole nähnyt heitä tositoimissa, en silloin … Jatka artikkeliin K-N-H-R-Z-junat – kuin performanssia ja friikkisirkusta

Tanssit päiväkeskuksessa

Kello lähestyy kahta iltapäivällä, kun inva-taksi pysähtyy Kampin palvelukeskuksen eteen. Auton sisuksista purkautuu naisia ja miehiä. He astuvat varovaisesti liukkaalle kadulle heikkojen jalkojensa varaan, peläten polven tai lonkan pettävän alta. Onneksi ei ole kuin muutama askel juhlapaikkaan. Valmistelut oli aloitettu hyvissä ajoin aamulla aamulääkkeiden (verenpaine, kolesteroli, diabetes ja sydänlääke) ottamisen jälkeen. Komerosta mekko, joka oli … Jatka artikkeliin Tanssit päiväkeskuksessa

Kunnallisvaalit 2017

En muista, että olisin koskaan ollut näin epävarma äänestämisen suhteen. Kuitenkin tarjolla on lukemattomia ehdokkaita, joista sitten pitäisi osata valita sellainen, joka ajaisi juuri minulle tärkeitä asioita. Kaikki tuntuu muutenkin niin epävarmalta. Koko tämä aika. Tuntuu kuin tänä EU:aikana olisi syntynyt todellinen sekamelska. Kukaan ei tiedä mistään mitään. Ja rahat ovat loppu. Sääli tulevia sukupolvia. … Jatka artikkeliin Kunnallisvaalit 2017