Varokaa, vaalit ovat tulossa!

Avaan aamulla sanomalehden ja selailen sitä. Näen monenlaisten naisten ja miesten kuvia. Kaikki ne ihmiset koettavat vaikuttaa meihin äänestäjiin katseilla, hymyillä. Ja ennen kaikkea hyvillä lupauksilla tyyliin: äänestä minua, tai ainakin meidän puoluetta, annan sinulle kaiken, jota sinä haluat. Eri ikäisillä on erilaisia tarpeita ja toiveita. Niinpä lapsiperheille luvataan perhevapaita, suurempia lapsilisiä, pitempiä hoitovapaita, lisää … Jatka artikkeliin Varokaa, vaalit ovat tulossa!

Vaalit tulossa – missä ikääntyneiden keulakuva?

Katsoin eilen eduskunnan kyselytuntia. Sellaista älämölöä on jo rasittavaa kuunnellakin. Kaikki edustajat syyttelevät entisiä ja nykyisiä ministereitä tekemisistä- tai tekemättäjättämisistä. Vastenmielistä seurattavaa. Tuosta joukosta olisi nyt sitten valittava sopiva edustaja tai sitten joku ihan uusi, joka lupaa hoitaa ikääntyneiden sekä vanhusten ja lasten asiat kuntoon. Vaikea uskoa, että pelkällä puhumisella asiat järjestyisivät. Kaikkihan on kiinni … Jatka artikkeliin Vaalit tulossa – missä ikääntyneiden keulakuva?

Todellisiin tapahtumiin pohjautuva joulusatu: Haikea muisto lapsuuden joulusta

Olipa kerran kirkonkylän kauppias, joka asui perheineen kaupan talon päädyssä. Talo sijaitsi keskellä kylää, mäellä. Jouluaaton iltapäivällä sataa tihuutti räntälunta. Kauppias oli henkilökuntineen työn touhussa, kuten aattona oli siihen aikaan tapana. Kauppiaan lapset juoksentelivat kuka missäkin kylällä kavereidensa luona. Lopulta kavereiden äidit lähettivät heidät kotiinsa, sillä vierailuaika ei oikein sopinut jouluaattona muille kuin jouluporsaille. Lapset … Jatka artikkeliin Todellisiin tapahtumiin pohjautuva joulusatu: Haikea muisto lapsuuden joulusta

Aihepiiristä Salaperäinen kaupunki: Salaperäinen naapuri

– Eli mitä tapahtui 3. kerroksen asunnossa numero 13 viime yönä? Mistä tuo ihana tuoksu tulee? Menen lähemmäksi ovea, työnnän nenäni lähelle postiluukkua ja nuuhkaisen syvään. Tuoksu herättää aistini. Siirryn lapsuuden lauantaiseen pullan tuoksuun, jossa on aavistus vastalämmitetyn saunan-ja vihdan tuoksua. Imppaan syvään ja samassa siirryn kesäiselle mansikka-aholle. Kuulen selvästi pörriäisten surinaa ja tunnen jopa … Jatka artikkeliin Aihepiiristä Salaperäinen kaupunki: Salaperäinen naapuri

Aihepiiristä Päivä elämästäni: Mitä ajattelin vesivoimistelussa

Seison hartioita myöten lämpimässä vedessä terapia-altaassa. Nuori miesohjaaja laittaa musiikin kovalle ja niin alkaa puolen tunnin vesivoimistelu Jätkän humpan sävelin. Altaan takaosasta katson, kuinka harmaat päät nousevat ja laskevat musiikin tahdissa. Tulee mieleen Saimaan norpat. Minäkin tunnen olevani norppa. Alkaa hymyilyttää. Katoan muistoihini. Näen pitkän elämäni kaaren kevyestä pikkutytöstä jäntevään naiseen ja nyt hauraaseen vanhaan … Jatka artikkeliin Aihepiiristä Päivä elämästäni: Mitä ajattelin vesivoimistelussa

Aihepiiristä Hämärän hyssy: Mielessä hämärän hyssyn aikaan

Laiskana vain istun tässä iltapäivän hämärässä. Ulkona taas sataa, tuulee. Luonnon äänet sisään kuulee. Sitä käypi miettineeksi, miten tuli eläneeksi. Kurkotinko maailman ääriin, teinkö jotain aivan väärin? Voisko kaikki olla toisin, jos unelmille tilaa soisin? Oisko samat opetukset, samat mielen muistutukset aina kulkeneet mukana, piiskana kaiken takana? Esiin kumpuu lapsuudesta kauhua karhu-unesta, johon usein öisin … Jatka artikkeliin Aihepiiristä Hämärän hyssy: Mielessä hämärän hyssyn aikaan

Aihepiiristä Kerava: Leffateatterin pitkä tie Keravalle

”Miksi minun pitäisi tulla Keravalle? Eihän siellä ole edes elokuvateatteria.” Noin kommentoi minulle ohjaaja Pekka Lehtosaari, kun yritin houkutella häntä esitelmöimään nuorille Keravan kirjastossa. Tapanani oli kutsua nuorten leffakerhon kevät- ja syyskauden päättäjäisin joku ajankohtaisen uuden elokuvan ammattilaisista. Tuona keväänä se oli tietenkin Röllin ohjaaja Lehtosaari. Sitkeän maanittelun jälkeen hän lopulta suostui ja saapui yhdessä … Jatka artikkeliin Aihepiiristä Kerava: Leffateatterin pitkä tie Keravalle

Jäkätystä

Että pitääkin ihmisellä olla tyhmiä jäkätyksen aiheita! (Ihmisellä tarkoitan tässä jutussa itseäni.) Jos välttämättä haluatte kuulla, niin tässä muutamia tylsyyksiä. Jostain kansakoulun kauan sitten historiaan haipuneesta suomen kielen oppikirjasta on jäänyt aivoihini lause: Sanaa KYLLÄ käytetään liian usein, kun se voidaan lähes aina korvata jollakin vastaavalla sanalla. Niinpä joka kerran katsoessani HALUATKO MILJONÄÄRIKSI -ohjelmaa ilahdun … Jatka artikkeliin Jäkätystä

Isä kuoli liian varhain

Isäni kuoli liian varhain, muisto hänestä jäi mieleeni parhain. Ahkera työmies oli hän, traktorin kanssa kylille lähti varhain. Lapsia patisteli töihin mennen tullen, jaloissa pyörimme, joukossa hyörimme, kymmenen lasta: isän mielestä akkoja oli ku ampiaista. Ampiaiset pörräsivät pihalla, piti pitää isä hyvällä tuulella. Isä jos meihin suuttui, pelottavaksi elämä muuttui. Parempi oli totella heti, sellainen … Jatka artikkeliin Isä kuoli liian varhain

Aihepiiristä Hämärän hyssy: Hämäränhyssyä ja Kaamosta

Hämäränhyssy. Hauska sana, mutta mitä se tarkoittaa? Tietokirja sanoo, että se on aika, joka jää päivänvalon ja pimeyden väliin. Kotiliesi-lehdessä oli vuonna 2014 artikkeli ”Tarinoita kaamos- ja pimeänajan puuhista entisaikaan”. Siinä eri ihmiset kirjoittivat, että ennen ei ollut aikaa tunnelmoinnille. Siinä oli tunnelmaa tarpeeksi, kun pimeässä menit ulkohuussiin taskulampun kanssa. Ennen ei ollut varaa edes … Jatka artikkeliin Aihepiiristä Hämärän hyssy: Hämäränhyssyä ja Kaamosta