Ajankohtaista

Kevätkauden tarinoita

On aika aloittaa kirjoittajaryhmän kevätkauden tuotosten julkaiseminen. Ohessa helmikuulta kolme sadan sanan novellia ja maaliskuulta muutamia aluksi. Helmikuun aikana syntyneitä tekstejä valitaan lisää myöhemmin.

Avaukseksi sopii hyvin kuitenkin Seija Kajavan joulukuussa 2017 kirjoittama kolumni, jota ei ole vielä julkaistu. “Anteeksi kun synnyin ihmiseksi” -tekstissään hän pohtii kriittisesti anteeksiannon tulosten valheellisuutta omien kokemustensa sekä maailman mahtiorganisaatioiden toimintatapojen valossa.

Yhdessä helmikuun tehtävistä oli haasteena oli kirjoittaa pieni tarina, novelli,jonka rakenteessa kuitenkin alku, kehittely sekä loppuratkaisu. Kertomiseen sai käyttää vain sata sanaa. Näytteeksi Seija Kajavan “Pommisuoja”, Raili Erosen “Kauppiaan poika ja suntion tytär” ja Tellervo Sarajärven “Toivo”.

2.3. k-ryhmän istunnossa tehtävien ja niiden ääneen lukemisen pääaiheena oli onni, onnellisuuden käsite ja miten sen on itse kokenut.

Esimerkkeinä Raili Erosen “Onnen siruja arkipäivässä” ja Seija Kajavan “Onnen tavoittelua”, joista välittyy onnesta varsin erilaisia puolia. Siinä missä Railin teksti poimii konkreettisen ympäristömme onnen aiheita, Seijan runollisuutta hipova ilmaisu nousee välillä fantasian sfääreihin.

7.3. aiheena oli kuvittelu, visio siitä millaista elämä voisi olla sadan vuoden päästä.

Juhani Niirasen “Syntymäpäivänä vuonna 2118” esittelee varsin huikean näkymän. Siinä teknologian kehitys on saanut aikaan asioita, joita ei edes mieleen tulisi nykypäivänä.

Yhtä huikea lajissaan on myös Raili Erosen kirje vuodesta 2118 vuonna 2018 eläneelle sukulaiselle: “Hei sinä isomummo vuonna 2018!

16.3. itse kukin sai kuvailla taideteosta tai jotain muuta kohdetta, jonka tuottama elämys on vaikuttanut syvästi kokijaan.

Seija Kajavan kirjoitus klassikkoteoksesta “Montgomeryn unohtumaton Sininen linna”, johon hän on palannut aina uudestaan, on itsessään kuin taideteos.

Juhani Niirasen “Mieleni maisema” kertoo suonäkymästä niin taitavasti ja vivahteikkaasti, että lukijan mieleen piirtyy siitä eri vuodenaikoihin muuntuva visuaalinen kuva, kuin hidastettu filmi. Taideteosta muistuttaa on tuokin kirjoitus.

Tulossa:

Kevätkauden 2018 kattoteemana on ”Elämä ja sen päättyminen”. Siihen on jo tuotettu jonkin verran tutkivaa aineistoa kuten dokumentit, pakinat, kolumnit ja mielipiteet. Tavoitteena ja osin työn alla on myös novellimaisia kertomuksia, näytelmäkohtauksia, runoja.

Pääteema jakautuu mm. näihin aihealueisiin:

  • Syitä vanhusten itsemurhiin, joita on hätkähdyttävä määrä. Mitkä syyt siihen johtavat?
  • Mitkä asiat saavat aikaisemmin väkivallattoman ikäihmisen surmaamaan puolisonsa?
  • Eutanasia: pitäiskö sallia ja millä oikeutuksella? Kuinka kestäviä ovat eutanasian vastustajien perusteet?
  • Passiivinen eutanasia (kuten esim. ylisuuri annostus kipulääkettä): paljonko sitä harjoitetaan ja mitkä ovat muodot?

23.3.2018 Marjasinikka


Iloista ja antoisaa Kansainvälistä Naistenpäivää kaikille!

Toimikoon päivän mottona oheinen hieman provosoiva runo Satu Hassin runokirjasta ”Magdaleena ei häpeä enää” 1984:

Onni

Onni ei ole tästä maailmasta.
Se asuu taivaassa.
Se tulee vallankumouksen jälkeen
tai vaalien.
Se marssii viidenkymmenen voitokkaan suunnitelman
hännänhuippuna,
horisontin tuolla puolen.

Onni ei ole meidän
vaan lasten.
Me suunnittelemme sen heille
tarkkaan
etteivät he voi siitä iloita.

Vuosittain toistuvalla Naistenpäivän vietolla on vahvat juuret ja historialliset perusteet. Sen tarkoituksena on juhlistaa naisten saavutuksia kaikilla yhteiskunnan alueilla sekä henkilökohtaisessa elämässä.

Tulossa:

  • Yksi Hyvinvointiakatemian kirjoittajaryhmän kevätkauden teemoista on ”eutanasia” ja sitä tarkemmin esittelevä info on tulossa tähän Ajankohtaista -palstalle ensi viikolla.
  • Tulossa on myös uusia tekstejä muista aihepiireistä.

8.3.2018 Marjasinikka


Johdatusta aiheeseen ”Miksi kirjoitan”

Syitä ja motiiveja siihen miksi itse kukin haluaa harjoittaa ja harrastaa kirjoittamista, löytyy runsaasti. Tässä ja seuraavissa puheenvuoroissa muutamia niistä.

Joku on jo lapsena päättänyt ryhtyä kirjailijaksi, mutta leipätyö on vienyt aivan toiselle uralle. Toinen nyt vaan tykkää kirjoittamisesta ja haluaa tehdä sitä omaksi sekä muiden iloksi. Kolmas nauttii kirjoittamisesta, mutta nauttii myös laulamisesta, ompelusta avantouinnista, ystävän palvelemisesta. Kirjoittaminen on samalla myös hyvää terapiaa ja kehittää ihmistä monella tapaa.

Seniori-ikää lähetessä useille tulee tarve katsoa omaa elettyä elämäänsä taaksepäin ja tehdä eräänlaista yhteenvetoa. Siinä kirjoittaminen on luonteva tapa jäsentelyyn, kuvailuun sekä kerrontaan.

Monella on synnynnäistä taipumusta, jopa lahjakkuutta, mutta ajankäytön rajat ratkaisevat usein. Siksi myös elämänkaaren eri vaiheet voivat säädellä merkittävästi.

Seniori-ikäisistä aika moni on aloittanut varsinaisen kirjoittamisen vasta myöhemmällä iällä. Yksi etappi tulee silloin, kun perheen ruuhkavuodet jäävät taakse. Lapset ovat kasvaneet isoiksi ja itselle jää enemmän aikaa. Tai vasta eläkkeelle siirryttyään, kun aikaa vapautuu vielä lisää ansiotyön päättämisen jälkeen. 

29.9.2017 Marjasinikka

Tellervo Sarajärvi:
Miksi kirjoitan: ”Kirjoittaminen on ilon lisäksi erinomaista terapiaa”

Maija Polus:
Miksi kirjoitan: ”Kirjoittaessa tuntuu, kuin päivä ei olisi mennyt hukkaan”

Lilja Puro:
Miksi kirjoitan: ”Kirjoittaminen ruokkii tekemisen nälkää”

Lue lisää kirjoittamisen motiiveista Tuutin kirjoittajien henkilöesittelyistä!


Tekstejä työn alla ja tulossa:

Seuraavan luettelon kirjoittajilla on työn alla ja tulossa esim. näitä aiheita. Jotkut niistä valmistuvat 6.12.2017 mennessä ja Suomi 100 -teemassa.

Seija Kajava

  • “Aikamatka omaan elettyyn elämään” (työnimi)

Luvassa on jotain muuta, kuin perinteinen elämänkerta. Olemme saaneet kuulla pari ensimmäistä jaksoa, jotka pitävät kyllä kuulijan kiehtovasti otteessaan.

Tulossa myös:  sarja nykypäivän elämään liittyviä kolumneja

Maija Polus

  • “Äitejä 100 vuotta – oman suvun äidit neljässä polvessa” (työnimi)

luvassa on hieno dokumentti, joka välittää tietoa sekä kokemusta millaista oli olla äitinä eri aikakausina.

Keijo Virtanen

  • “Miten librististä tuli elokuvataiteilija” (työnimi)

Kokemuksia eletyn oman elämän ja työuran varrelta. Jo kirjoitettu 60-sivuinen alkuosa kertoo ajanjaksosta, jolloin syntyi mm Tampereen Elokuvajuhlat. Jatkossa päähenkilö pääsee varsinaisiin elokuva-alan töihin.

Terttu Jansson

  • “Tarinoita omaishoitajan elämästä” (työnimi)

Kirjoittaja toimi lähes kymmenen vuotta Parkinsonin tautia sairastavan puolisonsa omaishoitajana, jonka jälkeen tämä lyhyehkön laitoshoidon jälkeen menehtyi noin viisi vuotta sitten.

Juhani Niiranen

  • Kalevalatyyliin riimitelty, kertova runosarja (aihepiiri on vielä hieman auki)

Vinkkinä:  kannattaa tutustua ja lukea Jussin runoja koosteesta “Mietteitä vuosilta 2005-2012”. Niistä varsinkin alun intro “Paremmin runoa” yllyttää varsin räväkästi rajojen rikkomiseen ja rohkeuteen.

Tellervo Sarajärvi

Keskittyy seuraavaksi lisää dialogin, näytelmällisen tekstin tuottamiseen (aihepiiri vielä auki)

Vinkkinä:  kannattaa tutustua Tellun “Naisen elämä” kalevalatyyliin riimiteltyyn pitkään runoon! Tuo teksti on yksi esimerkki siitä, miten kirjoittajalta voi löytyä piileviä kykyjä.


Takaisin etusivulle