Iäkäs potilas sairaalassa

Kiipeän puolihämärässä liukasta mäkeä portista Laakson sairaala-alueelle tammikuussa 2012. Suorastaan hiivin jäisen tien reunaa, jotta en vaan liukastuisi. Ei ole varaa joutua sairaalapotilaaksi luunmurtuman vuoksi. Tädin tapaus on varoittava esimerkki mietin, vaikka syy ei hänen kohdallaan liukkaassa kelissä ollutkaan. Miksiköhän tämä sairaala on aikoinaan ristitty Laaksoksi, vaikka rakennukset sijaitsevat aivan selvästi ison mäen päällä? Ajatukseni … Jatka artikkeliin Iäkäs potilas sairaalassa

Jätän sinut nyt

Kun harjoittaa kirjoittamista, niin omat taidot myös kehittyvät ja monipuolistuvat niin, että voi löytää itseltään yllättäen piileviä kykyjä. Usein tarvitaan myös oma henkinen valmius ja rohkeutta ilmaista sanoiksi kipeitäkin asioita. Päättäväinen ”Jätän sinut nyt” tarvitsi kirjoittajan mukaan pitkän kypsyttelyajan. Siinä taitava riimittely rimmaa niin, että melkein joku sävel alkaa pyöriä mielessä.  Sisällössä on myös ajankohtaisuutta … Jatka artikkeliin Jätän sinut nyt

Kun omaishoitajan malja läikkyy yli

Tämä kertomus edustaa tavallaan kuin taistelua kotirintamalla nykyaikana. Terttu Jansson kuvailee värikkäästi pitkää kokemustaan miehensä omaishoitajana. Hoidettava menehtyi lopulta lyhyen laitoshoidon jälkeen noin viisi vuotta sitten. Aiheesta on työn alla laajempikin kirjoitus, ehkä jopa kirjaksi saakka. Oheinen teksti on vasta kuin aiheen hahmottelu. Miten joutuu omaishoitajaksi?  Minun tapauksessani papin aamenesta. Se ei alkanut heti, mutta … Jatka artikkeliin Kun omaishoitajan malja läikkyy yli

Yleinen sauna – yksi mielipaikka Sturenkadulla -lapsuuteni muistoja 1950-luvun Vallilasta

Lauantaisin oli tapana käydä saunassa, koska asunnossamme ei ollut kylpyhuonetta eikä edes sisävessaa. Isoon laukkuun pakattiin pyyhkeet, mäntysuopaa, juuriharja, puhtaat alushousut ja aluspaita. Sturenkadun sauna oli meidän perheen suosiossa. Sinne oli matkaa noin kilometri. Saunan kassalta ostettiin vihta ja maksettiin saunamaksu. Pukuhuoneessa oli pieniä kaappeja, mutta useimmat jättivät vaatteensa naulakoihin. Luotettiin vielä silloin ihmisten rehellisyyteen, … Jatka artikkeliin Yleinen sauna – yksi mielipaikka Sturenkadulla -lapsuuteni muistoja 1950-luvun Vallilasta

Ruokamatka lapsuuteni Vallilaan – muistoja 50-luvulta

Siihen aikaan kaikki tehtiin alusta loppuun itse, kun ei muuta vaihtoehtoa ollut. Äiti ja isä olivat iloisia valmistaessaan ruokia perheelleen. Olivathan he sodan ja nälän kokeneita ja arvostus ruokaa ja kaikkea mikä liittyi syömiseen oli tärkeää ja arvokasta. En muista kuulleeni äitini suusta koskaan ”voi, taas pitää laittaa ruokaa”. Ainoa ongelma oli keksiä ruokia, joihin … Jatka artikkeliin Ruokamatka lapsuuteni Vallilaan – muistoja 50-luvulta

Voivuori

50 – luvulla syntyneen Lilja Puron vanhemmat toimivat maataloustuottajina Etelä-Suomessa. Hän eli lapsuutensa ja nuoruutensa sisarustensa kanssa maatilalla talon töihin osallistuen. Voin ylituotannon aikoihin 60-luvulla hän oli noin kymmenvuotias. Voivuori ja sen purku Avolavainen meijeriauto kävi joka päivä hakemassa kaksi maitotonkaa kotoani. Toinen oli 50 litran ja toinen 40 litran alumiininen astia. Autonkuljettaja nappasi kahvoista … Jatka artikkeliin Voivuori

Suurta lienetkö sukua

Juhani Niirasen runot ovat myös lähes mestarillisia. Sen todistaa jo kooste “Mietteitä vuosilta 2005 – 2012″ (kts Toimitus suosittelee) Hänellä on myös luontainen kyky kalevalatyyliseen riimittelyyn. Tässä tuorein taidonnäyte: Suurta lienetkö sukua heimoa hyväosaista. Isät isoista taloista naiset naitu kartanoista serkut sotasankareita kantakirjoissa kälyset. Maineen jätti jälkipolviin kivipaadet kirkkomaille. Toisin on oma sukuni, väkeä vähäosaista. … Jatka artikkeliin Suurta lienetkö sukua