Naisen elämä

Kun harjoittaa kirjoittamista, niin omat taidot myös kehittyvät ja monipuolistuvat niin, että voi löytää itseltään yllättäen piileviä kykyjä. Usein tarvitaan myös oma henkinen valmius ja rohkeutta ilmaista sanoiksi kipeitäkin asioita. Yksi osoitus siitä on oheinen Tellervo Sarajärven kalevalatyylin suuntaisesti riimitelty ”Naisen elämä” -runo.


Mitä leikit lapsi pieni,
tytär paran pohjois-Suomen?
Saitko sievän nukkeneidin,
vaiko ruman räsymaijan?
Koti hankittu korea niille,
vai isän itsensä tekemä?

Enpä ollut innostunut
leluilla leikkimähän.
Sisko sieppas nukkekansan,
opettelin ompelemaan,
vaatteet niille valmistamaan.
Piirsin hahmot paperille,
pukimet parhaat väritin.
Siskolle kaiken siirsin.

Mitä mietit neiti nuori,
mistä uutena uneksit,
mitä etsit elämältä?
Ootan onneni tulevan
kaukaisilta kukkuloilta,
yltäkylläisistä kylistä,
muilta mailta mieluisilta.

Eipä onni kaukaa löydy,
sinun on sielusi sisällä,
vaikka kauas kulkenetkin.

Miksi silmäs on suruiset
nuori äiti neuvolassa?
Sulla pieni, potra poika,
mitä siis mammani murehdit?

Mies on muualle muuttanut,
kotoa kauas karannut,
hylännyt perheensä hyvän,
napannut nuoremman naisen.

Itsepä mieheesi miellyit,
itse kokosit kohtalosi.
Valinta vastuuta vaatii,
ota ohjat omiin käsiin,
suuntaa selville vesille.
Nauru entinen esille.
Vieläkö vanha valitat?
Murhetta mielessäs kannat?
Sairaaksi suru tekevi,
tiedon toden telkeävi.

Veli kuoli viime vuonna,
poika perheensä perusti.
Yksin tässä tähystelen,
loppua loitolla pitelen.

Etkö vieläkään käsitä
miten olla onnellinen?
Murheet menneet jo menetä,
huominen tuo omat huolet.
Tämä on tärkeä hetki,
jatkuu arvokas retki.

Ota nyt kiinni elämästä,
älä helpolla irti päästä,
Sukella sieluusi syvälle,
näe hyvä itsessäsi,
anna sille armahdusta,
anteeksi muillekin anna,
syyllisyys sylistä suista.
Kiitä hetkistä hyvistä,
sekä päivistä pahoista.

Kaikki on sulle tarkoitettu,
ja opiksi aina annettu.
Jotta rakkaus kaikkinensa
saisi sinut valtoihinsa,
elämän ymmärtäisit,
oikein kaiken oivaltaisit.

Silloin pelkosi pahimmat
väistyvät valon tieltä.
Toisille tietä näyttäisit,
käyttäisit ilon kieltä.


Tellervo Sarajärvi


Takaisin edelliselle sivulle

Takaisin etusivulle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *